Hyvän tahdon ihmisiä


Miksi kuulua seurakuntaan? Siinä kysymys, jota moni pohtii tänä päivänä. Yritän tässä muotoilla vastauksen tuohon kysymykseen:

Evankelis-luterilainen kirkko on ensinnäkin kristillinen USKONyhteisö, joka on aikoinaan kasvanut silminnäkijäryhmän vakaumuksesta, että Jeesus on noussut kuolleista ja että hän elää. Kirkko uskoo, että Kristuksella on valta herättää meidät kaikki kuolleista. Kirkko välittää meille ihmiselle käsittämättömän, mutta kuitenkin hyvin perustellun toivon. Kirkon toiminnan ja elämän tavoitteena on antaa ihmisille elämänilon, turvan ja tulevaisuudenuskon. Kaikk itämä kasvaa vakuuttuneisuudesta siitä, että meidän elämämme om armollisen Jumalan käsissä, ja että Jumala näkee merkityksen ja tulevaisuuden siinäkin, missä se on meiltä itseltämme jäänyt hämärän peittoon. Kun Jumala on uskon mautta meidän elämässämme arjen elämässä on Tarkoitus ja Päämäärä - ja siksi me voimme kerran jättää maallisen elämän taaksemme ja suunnata katseemme kohti jotakin tulevaa, tarvitsematta ylittää elämän ja kuoleman välisen rajan kirosana huulillamme. Seurakuntaan kuuluminen on tapa uskoa - ja taistella epäilyksen kanssa. 

Evankelis-luterilainen kirkko on toiseksi kristillinen uskonYHTEISÖ, joka syntyi ensimmäisenä helluntaina, jolloin Pyhän Hengen rakkaus liitti ihmiset toisiinsa. Seurakunnassa me näemme toisemme ja autamme toisiamme. Tämä koetaan hyvin kouriintuntuvasti diakoniatyössä, jossa ihmiset niin Korppoossa kuin muuallakin putoavat kunnan sosiaalitoimen verkon läpi ja havaitsevat, että seurakunnasta löytyy hyvän tahdon ihmisiä, jotka osallistuvat taakkojen kantamiseen silloinkin, kun kaikki muut tukirakennelmat pettävät. Ilman seurakuntaa, joka muodotuu toisista aidosti välittävistä ihmisistä, moni ihminen ei olisi saanut apua nousta elämän mukanaan tuomasta vaikeasta taloudellisesta, henkisestä ja eksitentiaalisesta ahdingosta. Seurakuntaan kuuluminen on tapa välittää - ihmisistä, jotka muuten olisivat yksin, avuttomia ja unohdettuja. 

Lopuksi seurakunta vaalii kulttuuriperintöä. Kulttuuri ei ole vain tauluja, taidetta tai arkkitehtuuria, vaan elämäntaidetta, tapa olla ja selviytyä. Me emme ole luoneet omaa elämäämme itsenäisesti ja toisista ripppumatta, vaan suurimman osan tiedoista ja taidoistamme olemme perineet menneiltä sukupolvilta. Kirkkorakennukset ja kirkkomaat sekä eri pyhät esineet liittävät meidät menneisiin sukupolviin. Seurakunnan elämä ja toimintapaikat auttavat meitä pitämään kosketuksen omiin juuriimme - vain täten me vastustamme sitä juurettomuuden ja yhteenkuulumattomuuden tunnetta, joka uhkaa meidän yhteiskuntaamme ja mahdollisuuksiamme elää rakentavalla tavalla yhdessä.

Nytkin me tarvitsemme hyvää tahtoa - tulla osallisiksi Jumalan hyvästä tahdosta meidän oman elämämme suhteen. Ja meidän on hyvä olla hyvän tahdon ihmisiä toisillemme, omassa lähipiirissämme. Kristillinen paikallisseurakunta on hyvä tapa liittyä rakentavaan yhteisöön. 

Yhdessä me osaamme! 

                                                             Esa Killström, pastori
  


Pääsivulle                      På svenska