Korppoon kirkko (Pyhän Mikaelin kirkko)

Korppoon kirkko, joka on nimetty arkkienkeli Mikaelin kunniaksi, on niin arkkitehtonisesti kuin sisustukseltaankin merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöämme. Kirkko valmistui nykymuotoonsa 1400-luvun puolessavälissä.

Toteutunut holvausratkaisu, yksi kaksiholvinen laiva, ei ilmeisesti ole alkuperäisten suunnitelmien mukainen. Kirkkolaivan ikkuna-aukkojen epäsymmetrinen sijainti suhteessa holveihin, kirkon pohjoisseinässä näkyvät pienempien holvien tukirakenteet sekä länsitornin pohjoispuolella umpeen muurattu ikkuna-aukko viittaavat toteutumattomaan pohjasuunnitelmaan, joka olisi käsittänyt kaksi laivaa, josta pohjoispuolinen olisi ollut huomattavasti kapeampi. Mainittu erityisesti fransiskaanimunkiston suosima ratkaisu on toteutunut m.m. Pohjan sekä Hattulan kirkoissa.  

Kirkkosalia hallitsee runkolaivan ja kuorin väliin sijoitettu 1400-luvulta peräisin oleva kuorilehteri, joka on ainoa laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissa. Lehteri palautettiin paikoilleen vuosina 1952-53, jolloin kirkko entistettiin perusteellisesti. Lehterin kuvioidut puuosat lienevät peräisin 1400-luvulla käytössä olleesta kirkkosalin ja kuorin välisestä seinämästä.

Saarnastuoli, peräisin vuodelta 1646, on yleisestä perinteestä poiketen sijoitettu kirkon oikealle puolelle. Erikoinen ratkaisu lienee perusteltu käytännön syin: hankalasti valaistavassa kirkossa saarnastuolin sijoittaminen valoisan eteläikkunan viereen pidettiin muotoasioita  tärkeämpänä.

Vastaholvatun kirkon sisäkatto varustettiin 1400-luvun jälkipuolella holvimaalauksin. Taiteellisesti verraten vaatimattomat maalaukset kuvaavat lähinnä hyvän ja pahan välistä taistelua, ja ovat ilmeisesti useamman taiteilijan käsialaa - pari tyylinäytettä löytyy tästä . 1600-luvulla maalaukset tuomittiin "törkeinä" kalkittavaksi umpeen. Monet maalaukset paljastettiin kuitenkin varovasti 1952-53 kirkon entisöintityön yhteydessä.

Kirkon penkit ovat 1600- ja 1700-luvulta. Ne on kiinnitetty alustaan haoilla. Tämä mahdollisti aina 1700-luvulle saakka yksittäisten penkkien nostamisen paikoiltaan. Yleisen käytännön mukaisesti pitäjän merkittävät henkilöt saivat viimeisen leposijansa kirkon lattian alle, usein talon oman penkin alle. Tästä hautauskäytännöstä luovuttiin vuonna 1784 kuninkaan määräyksestä.

Saariston kirkoille ominaiseen tapaan myös Korppoon kirkossa on votiivilaiva. Korppoon kirkon laiva on ruotsalaisesta "Amadis"-jahdista tehty pienoismalli, jonka valmistaja kotkalainen insinööri Karl Immonen lahjoitti kirkolle vuonna 1974. Tarkempia tietoja pienoismallista löytyy tästä.

Kirkossa on viisikerroksinen länsitorni. Tornin eräässä kerroksessa on sijainnut tulisija. Todennäköisesti seurakunnan papisto majoitettiin 1400- ja 1500-luvulla tähän torniin. Tornista käsin on palovartio tarkkaillut ympäröivää maastoa ja sen ohella alueen vesistön liikennettä.

Korppoon kirkko on avoinna kesäkuukausina klo 10-17. Muina vuodenaikoina kirkko on avoinna jumalanpalvelusten ja eri toimitusten yhteydessä. Kirkko voidaan talvikaudella avata ryhmille, tiedustelut puh 040 312 4442 (pastori) tai 040 312 4448 (suntio)..

Korppoon kirkon vesikate valmistui syksyllä 2007. Kesällä-syksyllä 2008 korjattiin kirkon länsitornin kupolit ja "tornipiikki". Kesällä 2010 kirkon katto maalattiin.

Lisätietoja korjausprosessista sekä maalaustöistä löytyy täältä .

Pääsivulle                    På svenska